Seksuaalista ja fyysist? v?kivaltaa ennaltaehk?isev?? koulutusta tulisi tarjota liikunnanopettajille
Tulokset ilmenev?t Suomen ensimm?isest? seksuaaliseen h?irint??n ja fyysiseen v?kivaltaan keskittyv?st? koululiikuntatutkimuksesta, jota toteutetaan Jyv?skyl?n yliopiston liikuntatieteellisess? tiedekunnassa.
Oppiaineena liikunta on erityinen, sill? joskus liikunnanopettaja ohjaa oppilaiden suorituksia koskettamalla joko tietyn tekniikan oppimiseksi tai vammojen ehk?isemiseksi.
- Asianmukaiset fyysiset kontaktit kuuluvat liikunnanopetukseen. T?st? huolimatta my?s liikunnanopettajaan voi kohdistua ep?asiallista ja h?iritsev?? seksuaalista tai jopa fyysist? v?kivaltaa, tutkijatohtori Arto Gr?stén sanoo.
Vuonna 2018 ker?tty kyselyaineisto paljastaa, ett? 4 % liikunnanopettajista ilmoitti kokeneensa fyysist? v?kivaltaa ja 5 % sanatonta (mm. seksuaalisesti v?rittyneit? ilmeit? ja eleit?) sek? 1 % sanallista seksuaalista h?irint?? v?hint??n kerran kuukaudessa. Vastaavasti 5 % liikunnanopettajista raportoi oppilaiden v?lisest? p?ivitt?isest? fyysisest? v?kivallasta ja 5 % sanattomasta seksuaalisesta h?irinn?st? sek? 8 % sanallisesta seksuaalisesta h?irinn?st? p?ivitt?in.
- Vaikka prosenttiluvut ovat itsess??n melko alhaisia, niin koko Suomeen suhteutettuna sek? fyysist? v?kivaltaa ett? seksuaalista h?irint?? liikuntatunneilla kokevien liikunnanopettajien ja oppilaiden m??r? on merkitt?v?, sill? jokainen tapaus on liikaa, Gr?stén muistuttaa.
Seksuaalinen h?irint? ja fyysinen v?kivalta koululiikunnassa ja koulussa ylip??t??n ovat vakavia ilmi?it?, joihin tulisi voimakkaasti puuttua heti alkuvaiheessa. T?ss? tutkimuksessa haluttiin v?ltt?? kiusaamis-termin k?ytt??, sill? kiusaaminen miellet??n usein lievemm?ksi ja v?hemm?n haitalliseksi.
- Koska v?h?isempi ty?kokemus n?ytt?? olevan yhteydess? v?kivallan yleisyyteen liikuntatunneilla, ehdotamme seksuaalista ja fyysist? v?kivaltaa ennaltaehk?isev?? koulutusta lis?tt?v?ksi nykyiseen liikunnanopettajakoulutukseen. Kouluissa olisi my?s hyv? olla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien lis?ksi selke?t raportointi- ja toimintamallit h?irinn?n ja v?kivallan kitkemiseksi liikuntatunneilla, Gr?stén sanoo.
Ensisijaisen t?rke?? olisi luoda ja parantaa oppilaiden sosiaalisia taitoja esimerkiksi ottamalla oppilaat aktiivisesti mukaan liikuntatuntien suunnitteluun ja toteutukseen. Opetusryhm?koot tulisi my?s s?ilytt?? maltillisina, jotta liikunnanopettajilla olisi aikaa huomioida kaikkia oppilaita tasapuolisesti opetuksessaan. N?ill? keinoin liikuntatunneilla tapahtuvaa h?iri?k?ytt?ytymist? voitaisiin todenn?k?isesti ennaltaehk?ist? tehokkaimmin.
Tutkimustulokset ovat osa opetus- ja kulttuuriministeri?n rahoittamaa kolmivuotista PREACT-hanketta, joka hy?dynt?? vuonna 2018 ker?tty? 175 liikunnanopettajan (122 naista ja 53 miest?) kyselyaineistoa. L?hes 15 % maamme liikunnanopettajista osallistui tutkimukseen (Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n tilaston mukaan Suomessa ty?skenteli n. 1200 liikunnanopettajaa 2018–2019). Valtaosa tutkimukseen osallistuneista opettajista ilmoitti ty?skentelev?ns? liikunnanopettajana yhten?iskoulussa (vuosiluokat 1-9), yl?koulussa, lukiossa tai yhdistetyss? yl?koulussa ja lukiossa. Viidennes opettajista oli ty?skennellyt liikunnanopettajana yhdest? viiteen vuotta ja puolet yli 15 vuotta.
Alkuper?isjulkaisu:
Gr?stén, A. & Kokkonen, M. (2020) Associations between teacher- and student-directed sexual and physical violence in physical education. Journal of Interpersonal Violence. (Hyv?ksytty julkaistavaksi)
Lis?tietoja:?
- Arto Gr?stén, arto.j.grasten@jyu.fi?
FT, KM, tutkijatohtori, luokanopettaja, liikunnan- ja terveystiedonopettaja - Marja Kokkonen, marja.kokkonen@jyu.fi; 050 3829 335
PsT, LitM, sertifioitu urheilupsykologi