Puoluetausta ja sukupuoli vaikuttavat ehdokkaan k?sittelyyn mediassa
Oikeistopopulismi on ollut nousussa Euroopassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa ilmi?n n?kyvimm?ksi edustajaksi on noussut perussuomalaiset, jonka suosion voidaan sanoa ainakin osittain juontavan juurensa eurooppalaisten verrokkiensa tavoin karismaattisista johtajistaan. N?m? johtajat ja k?rkiehdokkaat toimivat my?s puolueen kasvoina mediassa.
Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2018 presidentinvaaleja edelt?v??, perussuomalaisten presidenttiehdokasta Laura Huhtasaarta koskevaa mediakeskustelua. Tutkimusaineisto koostui Helsingin Sanomien ja Ylen artikkeleista kahdeksan kuukauden ajanjaksolta ennen presidentinvaalien ensimm?ist? kierrosta.
Tutkimuksen mukaan presidenttiehdokas Huhtasaaren uskottavuutta ja kykenemist? vakaaseen poliittiseen johtajuuteen kyseenalaistettiin mediassa. Syyksi t?lle esitettiin Huhtasaaren uskonnollista vakaumusta, nationalistisia mielipiteit? sek? esitt?m?ll? Huhtasaaren tunne-esiintyminen negatiivisessa valossa.
– Presidenttiehdokas Huhtasaari pyrki lievent?m??n t?t? leimaamista omilla medialausunnoillaan, muun muassa et??nnytt?m?ll? omaa henkil?persoonaansa vahvasti stigmatisoiduista eurooppalaisista ??rioikeistolaisista puoluejohtajista, kuten Ranskan Kansallisen liittouman Marine Le Penist?. Lis?ksi h?n korosti omaa vastuutaan niin lastensa ?itin? kuin kansakunnan etujen taistelijana, kertoo tutkijatohtori Marke Kivij?rvi Jyv?skyl?n yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Naisjohtajuus mediassa
Populististen puolueiden mediasuhteet ovat usein j?nnitteiset. Tutkimustulokset tuovat laajemmin esiin, millaisia normeja suomalaisessa yhteiskunnassa vaalitaan. Tutkimus antaa osviittaa my?s aiemmissa tutkimuksissa osoitetusta ilmi?st?, jossa erityisesti naispoliitikoihin kohdistuu sukupuolittuneita odotuksia.
– Esimerkiksi Huhtasaaren hymyilyn ja kovaksi tulkitun puhesis?ll?n v?linen ristiriita aiheuttaa my?s sukupuoleen kohdistuvaa ristiriitaa. Naispoliitikko ei ilmenn? naisilta yleisesti odotettua empatiaa riitt?v?ll? tasolla, Kivij?rvi kertoo.
Lis?ksi tutkimus tuo esiin tarvetta tarkastella laajemminkin poliittisiin johtajiin kohdistuvaa henkil?stigmatisointia, ja kuinka yhteiskunnan valtavirrasta poikkeavia henkil?kohtaisia n?kemyksi? arvotetaan.
– Median uutisoinnissa n?ytt?ytyy kuinka media k??nt?? Huhtasaaren karisman negatiiviseksi, mahdollisesti pelottavaksi, joustamattomaksi, johtajuudeksi. Huhtasaari itse puolestaan tukeutuu erityisesti vahvan arvojohtajuuden rooliin. Jatkossa olisikin kiinnostavaa tarkastella, millaista tunnety?t? suomalaisilta eri puoluetaustoja edustavilta naisjohtajilta odotetaan ja kuinka heid?n johtajuuttaan arvioidaan yhteiskunnallisessa diskurssissa, pohtii Kivij?rvi.
Lis?tietoja:
Suomen Akatemian tutkijatohtori Marke Kivij?rvi
puh. 040 6255 700, marke.t.kivijarvi@jyu.fi