Tutkimusuutiset

Monimuotoisuudelle t?rke?t haukkamets?t h?vi?v?t hakkuissa

Tuoreen tutkimuksen mukaan monimuotoisuudelle merkitt?v?t haukkamets?t peitt?v?t Keski-Suomen pinta-alasta noin kolme prosenttia ja sijaitsevat p??asiassa suojelualueiden ulkopuolella. Kymmenesosa n?ist? haukkametsist? katosi tai heikentyi huomattavasti muutamassa vuodessa hakkuiden vuoksi, osoitti Jyv?skyl?n yliopiston, Helsingin yliopiston ja Suomen ymp?rist?keskus SYKE:n yhteistutkimus. Se julkaistiin Biological Conservation –tiedejulkaisussa syyskuussa 2020.

Kanahaukan pes?metsist? l?ytyy usein uhanalaisia tai vaateliaita mets?lajeja kuten k??pi?, liito-orava ja pohjantikka. Monet lajit, kuten muista petolinnuista hiiri- ja mehil?ishaukka, pesiv?t vanhoissa haukanpesiss?. Kanahaukan pes?paikat ilment?v?t siten monimuotoisuudelle arvokkaita metsi?.

Tutkimuksessa paikannettiin kanahaukan pes?metsi? Keski-Suomesta. Tiedossa olevien haukan pes?metsien rakenteen perusteella ennustettiin samankaltaisten metsien esiintyminen Keski-Suomessa. Ennusteen mukaan merkitt?vimm?t haukkamets?t kattoivat vain reilut kolme prosenttia Keski-Suomen pinta-alasta. Niist? 96 prosenttia sijaitsi kokonaan suojelualueiden ulkopuolella, ja loput kokonaan tai osittain suojelualueilla.

"Haukkametsi? l?ytyi talousmetsien hallitsemasta maisemasta niukasti, ja ne eiv?t olleet suojeltuja", kertoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisess? keskusmuseossa Luomuksessa tutkimusta koordinoinut Heidi Bj?rklund.

Haukkametsill? on suuri riski h?vit? – vanhoja kuusimetsi? tulisi suojella

Kanahaukalle ihanteellisimmaksi pes?paikaksi osoittautui j?re? kuusikko, jossa kuusen tilavuus on yli 200 kuutiota hehtaarilla ja sekapuuna kasvaa jonkin verran lehtipuita.

"Tutkimuksessa laaditun mallin perusteella Keski-Suomessa kanahaukka suosii varttuneita tai vanhoja eli hakkuuik?isi? kuusikoita", sanoo tutkija Anssi Lensu Jyv?skyl?n yliopistosta.

Hakkuutietojen avulla selvitettiin, mik? osa merkitt?vimmist? haukkametsist? oli hakattu kolmen vuoden tarkastelujakson kuluttua. Haukkamets?kohteista kymmenesosa katosi tai heikentyi huomattavasti hakkuiden vuoksi, ja puolella oli tehty hakkuita jonkin verran.

Kanahaukka on Luomuksen pitk?aikaisen petolintuseurannan mukaan taantunut. V?henemisen syin? on pidetty hakkuita ja muita mets?nk?sittelytoimia. Tutkimus vahvistaa, ett? kanahaukan suosimat mets?t katoavat herk?sti hakkuissa. Samalla h?vi?? muiden varttuneen mets?n lajien elinymp?rist?.

"Monet metsien paikkalinnut, kuten h?m?- ja t?yht?tiainen, ovat taantuneet uhanalaisiksi", sanoo Suomen ymp?rist?keskuksen SYKE:n johtava tutkija Raimo Virkkala.

Tutkimus osoittaa, ett? mets?luonnon monimuotoisuuskohteita ei ole suojeltu tarpeeksi. Varttuneita ja vanhoja kuusimetsi? tulisi olla maisemassa jatkuvasti riitt?v?sti. Haukkametsien huomiointi erityisesti yksityismetsiss? on t?rke??, sill? suurin osa Keski-Suomen metsist? on yksityisomistuksessa.

Tutkimus on tehty yhteisty?ss? Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen, Suomen ymp?rist?keskuksen SYKEn ja Jyv?skyl?n yliopiston tutkijoiden kanssa. Se on osa ymp?rist?ministeri?n rahoittamaa METSO-monimuotoisuusohjelman petolintuhanketta sek? Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IBC-Carbon-hanketta.

Linkki artikkeliin Biological Conservation –tiedejulkaisuun (Vol. 249, syyskuu 2020):?https://doi.org/10.1016/j.biocon.2020.108682

Lis?tietoja:
Yliopistonlehtori, FT Anssi Lensu, Jyv?skyl?n yliopisto, anssi.lensu@jyu.fi, puh. 040 805 3903
Tutkijatohtori Heidi Bj?rklund, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus sek? Jyv?skyl?n yliopisto, heidi.bjorklund@helsinki.fi, @bjorklund_heidi, puh. 040 5680556,
Johtava tutkija, dos. Raimo Virkkala, Suomen ymp?rist?keskus SYKE, raimo.virkkala@ymparisto.fi, puh. 0295 251 747

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Viestinn?n asiantuntija Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
http://www.beijingaz.com/science/fi
jyuscience jyuscience jyuscience