Tutkimusuutiset

4000:lla yl?koululaisella ongelmana poissaolot

Koulua k?ym?tt?mi? oppilaita on Suomen yl?kouluissa v?hint??n 4000 oppilasta (noin 2-3 % kaikista yl?koululaisista). Heid?n poissaolonsa vaikeuttavat koulunk?ynti? siin? m??rin, ett? koulun t?ytyy tehd? heille erityisj?rjestelyj?.

Koulua k?ym?tt?mi? oppilaita on kaikissa Suomen maakunnassa ja tilanne koetaan kouluissa kohtuullisen vaikeaksi. Noin 45 %:lla kouluak?ym?tt?mist? oppilaista ongelmalliset poissaolot olivat kest?neet koko yl?koulun ajan.

Yl?koulun oppilaiden kouluak?ym?tt?myytt? selvitettiin Opetushallituksen rahoittaman erityisen tuen VIP-verkoston Kouluak?ym?tt?myys Suomessa -tilannekartoituksessa, jossa kysyttiin koulujen henkil?kunnan n?kemyksi? aiheesta lukuvuonna 2019–2020. Suurin osa kyselyyn vastanneista arvioi kouluak?ym?tt?mien oppilaiden m??r?n kasvaneen.

– Yl?koulun henkil?kunta on kokenut, ett? oppilaiden ongelmalliset poissaolot ovat lis??ntyneet. Vastaavanlainen tilanne n?ytt?isi vallitsevan muissakin l?nsimaissa. Aiemman mielenkiinnon puutteesta johtuvan pinnaamisen lis?ksi koulua k?ym?tt?myyden syyt ovat my?s ilmeisesti lis??ntyneet, puhutaan esimerkiksi ahdistuksesta johtuvasta koulukielt?ytymisest?, psykologian tohtori Sami M??tt? toteaa.– Koko Suomen tilannetta ei ole ennen t?t? tilannekartoista selvitetty, h?n t?sment??.

– On huolestuttavaa, ett? kouluak?ym?tt?mi? oppilaita on n?in paljon, ja ett? ongelma vaikuttaa kasvavan. Asiaan on t?rke?? puuttua, koska tutkimusten mukaan kouluak?ym?tt?myydell? on monenlaisia kielteisi? seurauksia sek? yksil?n ett? yhteiskunnan kannalta. Poissaolot heikent?v?t luonnollisesti oppimistuloksia, mutta ne voivat johtaa my?s koulupudokkuuteen, jonka on havaittu olevan yhteydess? muun muassa aikuisuuden ty?llistymis-, talous- ja terveysongelmiin, kertoo opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallituksesta.

Koronatilanteen ja sen aiheuttamien poikkeuksellisten opetusj?rjestelyiden vaikutuksista kouluak?ym?tt?myyteen ei ole viel? kattavia selvityksi?. Kouluilta saatujen tietojen mukaan kev??n et?opetuksen aikana kouluissa oli yksitt?isi? oppilaita, joihin ei saatu yhteytt?.

Taustalla monenlaisia ongelmia ja oppimisen vaikeuksia

Koulujen henkil?kunnan mukaan ongelmallisten poissaolojen keskeisimpi? syyt olivat psyykkiset oireet ja kiinnostuksen kohdistuminen koulun ulkopuolelle. Muita merkitt?vi? syit? olivat ep?m??r?iset fyysiset oireet, kodin olosuhteet ja sosiaaliset ongelmat koulussa kuten se, ettei oppilaalla ole yst?vi? tai ett? h?nt? kiusataan. Yksitt?isist? poissaolon syist? vastaajat nostivat useimmin esiin oppilaan sekoittuneen vuorokausirytmin ja sen, ett? koulun sosiaaliset tilanteet ahdistavat oppilasta.

Koulunk?ynnin ongelmia n?ytt?? olevan yht? paljon sek? tyt?ill? ett? pojilla. Sen sijaan oppimisen vaikeudet (esim. ADHD, luku- ja kirjoitustaidon puutteet) n?ytt?isiv?t olevan usein poissaolevilla oppilailla selke?sti tyypillist? yleisempi?.

Selvityksen perusteella suurin osa koulua k?ym?tt?mist? oppilaista on tehostetun tai erityisen tuen piiriss?, eli heit? pyrit??n tukemaan koulun taholta. Yksi keskeisist? k?yt?ss? olevista keinoista on vuosiluokkiin sitomaton opetus, johon osallistui arviolta kolmannes koulua k?ym?tt?mist? oppilaista.

Koulun henkil?kunnan mielest? parhaita tapoja toimia koulua k?ym?tt?mien oppilaiden kanssa olivat erilaiset opetusta koskevat j?rjestelyt kuten opintojen r??t?l?inti oppilaan henkil?kohtaisten tarpeiden mukaan tai pienryhm?t, henkil?kohtainen tuki, monialainen yhteisty? ja perheiden tukeminen.

Kouluissa kaivataan malleja poissaoloihin puuttumiseen

L?hes kaikissa Suomen kouluissa k?ytet??n kunnan tai koulun omia poissaoloihin puuttumisen malleja, mutta ne ovat kesken??n erilaisia eiv?tk? toimi kaikkien oppilaiden kohdalla. Koulujen henkil?kunta toivoisi tulevaisuudessa yhteisty?n parantamista koulun ulkopuolisten palvelujen, erityisesti sosiaalitoimen ja nuorisopsykiatrian kanssa, koulua k?ym?tt?mien oppilaiden auttamiseen tarkoitettuja lis?resursseja kouluihin sek? toimivien k?yt?nteiden jakamista.

Poissaoloihin puuttumisen ja monialaisen yhteisty?n malleja on kehitetty ja jaettu muun muassa Opetushallituksen rahoittamassa vaativan erityisen tuen VIP-verkostossa, jonka toiminta on hallitusohjelmassa m??ritelty vakiinnutettavaksi.

– Opetushallitus on k?ynyt alustavia keskusteluja THL:n kanssa kansallisen ohjeistuksen laatimiseksi poissaoloihin puuttumisesta paikallisen kehitt?misty?n tueksi. Kouluyhteis??n liittyviin ongelmiin puuttumisen tueksi Opetushallitus on t?n? syksyn? julkaisemassa Kiusaamisen vastaisen ty?n oppaan, kertoo opetusneuvos Pirjo Koivula.

OPH:n rahoittama vaativan erityisen tuen VIP-verkoston tilannekartoitus koulua k?ym?tt?mist? yl?koulun oppilaista. Kouluak?ym?tt?myys Suomessa -kartoituksen tavoite oli tavoittaa koulun toimijoiden n?k?kulma runsaasti koulusta poissaolevista oppilaista sek? koulun keinoista auttaa n?it? oppilaita. Lis?ksi kartoituksessa toteutettiin viimeaikaista tutkimusta kartoittava kirjallisuuskatsaus.

Lis?tietoa:?

Sami M??tt?, PsT, sami.j.maatta@jyu.fi

Opetusneuvos Pirjo Koivula, 029 5331101, etunimi.sukunimi@oph.fi

Lis?tietoa julkaisusta: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kouluakaymattomyys-suomessa