Neuroottisemmat naiset liikkuvat v?hemm?n
Persoonallisuuden piirteet kuvastavat yksil?lle tyypillist? tapaa k?ytt?yty?, ajatella ja tuntea. Tutkimuksessa keskityttiin kahteen piirteeseen eli ulosp?insuuntautuneisuuteen ja neuroottisuuteen. Korkeita pistem??ri? ulosp?insuuntautuneisuudessa saavia henkil?it? luonnehditaan seurallisiksi, puheliaiksi ja aktiivisiksi. Korkeat pistem??r?t neuroottisuudessa taas kuvastavat taipumusta kokea kielteisi? tunteita, kuten ahdistusta ja ep?varmuutta.
Tulosten perusteella keski-ik?isten naisten korkeampi ulosp?insuuntautuneisuus ja v?h?isempi neuroottisuus kytkeytyiv?t runsaampaan vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen. Ne naiset, jotka olivat ulosp?insuuntautuneempia, kertoivat olevansa fyysisesti aktiivisempia, mutta liikemittarilla mitatussa fyysisess? aktiivisuudessa t?m? ei n?kynyt. Korkeampia neuroottisuuspistem??ri? saaneet kertoivat liikkuvansa v?hemm?n ja saivat v?hemm?n p?ivitt?ist? aktiivisuutta liikemittarilla mitattuna.
– Vaikka molemmat mittaustavat kartoittavat fyysisen aktiivisuuden intensiteetti?, kestoa ja useutta, mittaavat ne osittain eri asioita. Liikemittarilla saadaan paremmin napattua p?ivitt?inen arjessa askeltaen kertyv? fyysinen aktiivisuus, kun taas itsearviointi ottaa paremmin huomioon kaikki liikuntamuodot. Siksi on luonnollista, ett? eri liikuntamittareilla mitatut tulokset poikkeavat hieman toisistaan. Kokonaisvaltaisen kuvan saaminen ihmisen fyysisest? aktiivisuudesta edellytt?? sen monipuolista mittaamista, tutkijatohtori Tiia Kek?l?inen Gerontologian tutkimuskeskuksesta kertoo.
Persoonallisuuden piirteet voivat selitt?? my?s taipumusta arvioida omaa fyysist? aktiivisuuttaan
Persoonallisuus voi liitty? fyysisen aktiivisuuden m??r?n lis?ksi my?s ihmisen taipumuksiin arvioida omaa fyysist? aktiivisuuttaan. T?ss? tutkimuksessa havaittiin, ett? korkeampia pistem??ri? neuroottisuudessa saaneet ik?ihmiset olivat taipuvaisia raportoimaan v?hemm?n fyysist? aktiivisuutta kuin mit? liikemittari havaitsi.
– Neuroottisuus kuvastaa ihmisen taipumusta kielteisiin tuntemuksiin. Sen lis?ksi, ett? t?llainen taipumus liittyy v?h?isemp??n halukkuuteen harrastaa liikuntaa, se n?kyy my?s oman liikuntak?ytt?ytymisen aliarvioimisena. Tietoa persoonallisuuden roolista liikunnan harrastamisessa voidaan hy?dynt?? esimerkiksi kartoitettaessa v?h?iseen liikuntam??r??n taipuvaisia riskiryhmi? ja yleisemminkin liikunnan edist?misty?ss?, Kek?l?inen pohtii.
Tutkimuksessa k?ytettiin kahta Jyv?skyl?n yliopiston liikuntatieteellisess? tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa ker?tty? aineistoa. PASSWORD-tutkimuksesta k?ytettiin 314:n 70–85-vuotiaan miehen ja naisen ja ERMA-tutkimuksesta 1098:n 47–55-vuotiaan naisen tietoja. Fyysist? aktiivisuutta mitattiin sek? itsearviointiin perustuen kysym?ll? vapaa-ajan liikunnan useudesta, kestosta ja rasittavuudesta ett? seitsem?n p?iv?n ajan liikemittarilla. Persoonallisuuden piirteit? arvioitiin itsearviointiin perustuvalla kyselyll?.
Tutkimus tehtiin osana opetus- ja kulttuuriministeri?n rahoittamaa PATHWAY-hanketta. Mukana oli tutkijoita my?s Liikunnan ja kansanterveyden edist?miss??ti?st? (Likes) ja Floridan osavaltion yliopistosta.
Alkuper?isjulkaisu:
Kek?l?inen T, Laakkonen EK, Terracciano A, Savikangas T, Hyv?rinen M, Tammelin TH, Rantalainen T, T?rm?kangas T, Kujala UM, Alen M, Kovanen V, Sipil? S & Kokko K. Accelerometer-measured and self-reported physical activity in relation to extraversion and neuroticism: a cross-sectional analysis of two studies. BMC Geriatrics 20:264 https://doi.org/10.1186/s12877-020-01669-7. Online ahead of print.
Lis?tietoja:?
Tutkijatohtori Tiia Kek?l?inen, tiia.m.kekalainen@jyu.fi, +358406522280