9.10.2020 TtM Maarit Karhula (Liikuntatieteellinen tiedekunta, fysioterapia) VERKKOV?LITTEINEN

- Haasteellisista arjen toiminnoista suoriutumista edist?v?t henkil?iden oppimat uudet toimintatavat, kodin ja l?hiymp?rist?n esteett?myys, tarjolla olevat palvelut kuten henkil?kohtainen apu ja kuljetuspalvelut sek? l?hipiirin antama oikeanlainen tuki, TtM, toimintaterapeutti Maarit Karhula sanoo.

Perinteisesti toimintakyvyn arvioinnissa on painotettu objektiivisten, ja usein kehon toimintojen arviointiin kohdentuvien, arviointimenetelmien k?ytt??. Arjen toimintaan osallistuminen on kuitenkin monimutkainen ilmi?, johon vaikuttavat useat tekij?t. Siksi objektiiviset, henkil?n toimintakyky? ulkop?in tarkastelevat mittarit eiv?t riit? kuntoutuksen tukikeinojen valinnassa. Tarvitaan henkil?n omaan kokemukseen perustuvien itsearviointimenetelmien antamaa tietoa.

- Tulosten perusteella MS-tautia sairastavien henkil?iden kohtaamat haasteet arjessa vaihtelevat suuresti henkil?iden v?lill? riippumatta siit? sairastavatko he keskivaikeaa tai vaikeaa MS-tautia, Karhula kertoo.

V?it?stutkimuksessa havaittiin, ett? MS-tautia sairastavan henkil?n arjen toimintaan osallistumista on mahdollista edist?? yksil?llisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin perustuvalla monialaisella, pitk?kestoisella ryhm?kuntoutuksella. Kuntoutusohjelman nelj? teemaa - kehon hallinta, mieliala, energian s??st?minen sek? kognitiiviset taidot, vastasivat osallistujien arjen toiminnan haasteisiin. Osallistujien arjen toiminnoista suoriutuminen ja tyytyv?isyys omaan toimintaan edistyiv?t koko kahden vuoden kuntoutuksen ajan.

- Etenev? sairaus ei ole n?iden tulosten mukaan este arjen toimintaan osallistumisessa tapahtuville positiivisille muutoksille. Arjen toimintaan osallistumisen edistyminen vaatii my?s riitt?v?n pitk?aikaista ja monialaista kuntoutusta, Karhula summaa.

Tutkimukseen osallistui yli 200 keskivaikeaa ja vaikeaa MS-tautia sairastavaa henkil??

V?it?stutkimuksessa k?ytetyt kaksi itsearviointimenetelm??, Impact on Participation and Autonomy (IPA) ja Canadian Occupational Performance Measure (COPM) osoittautuivat luotettaviksi arviointimenetelmiksi. IPA-kyselylomakkeessa henkil?t arvioivat sit?, miten he kokevat mahdollisuutensa toimia haluamallaan tavalla siit? huolimatta, ett? he tarvittaessa hy?dynt?v?t apuv?lineit? tai toisen henkil?n apua. COPM-haastattelumenetelm?n avulla kartoitetaan henkil?lle t?rke?t haasteelliset arjen toiminnat.

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten neurologinen sairaus, jonka syntymekanismia ei tunneta. Sairauden oireet kuten n?k?- ja silm?oireet, tuntomuutokset, uupumus, liikkumisen hankaluudet, muistin, keskittymisen ja ajattelun hankaluudet sek? rakon ja suolentoiminnan ongelmat ja kipu esiintyv?t eri tavoin eri ihmisill?. Suomessa MS-tautia sairastaa noin 12 000 henkil??.

V?it?stutkimus perustuu Kelan tutkimusyksik?n yhdess? Tutkimus- ja kehitt?miskeskus GeroCenterin ja Neuroliiton kanssa tekem??n avomuotoisen ryhm?kuntoutuksen arviointitutkimukseen, johon osallistui 113 MS-tautia sairastavaa henkil??. Lis?ksi v?it?skirjassa on aineistona suomenkielisen IPA-kyselyn luotettavuuden arvioimiseksi ker?tty 89 henkil?n aineisto.

Maarit Karhulan terveystieteiden v?it?skirjan "Participation of people with multiple sclerosis in everyday life" tarkastustilaisuus pidet??n 9.10.2020 klo 12 ja sit? voi seurata verkkov?litteisesti linkist?: https://r.jyu.fi/dissertation-karhula-091020

Vastav?itt?j?n? toimii professori Daphne Kos (LU Leuven, Belgia) ja kustoksena dekaani, professori Ari Heinonen (Jyv?skyl?n yliopisto). V?it?stilaisuuden kieli on englanti.?V?it?skirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertation numerona 282 ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8292-8 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8292-8

Taustatiedot:

Maarit Karhula kirjoitti ylioppilaaksi Jyv?skyl?n lyseon lukiosta vuonna 1988 ja valmistui toimintaterapeutiksi Keski-Suomen terveydenhuolto-oppilaitoksesta 1992. Terveystieteiden maisteriksi (p??aineena toimintaterapia) Karhula valmistui Jyv?skyl?n yliopistosta. Maisteriopinnoissaan Karhula suoritti terveysalan opettajan pedagogisen p?tevyyden. Karhula on ty?skennellyt toimintaterapeuttina kehitysvammahuollossa ja ammatinharjoittajana. Vuodesta 2007 l?htien h?n on ty?skennellyt tutkimus- ja kehitt?mishankkeissa Jyv?skyl?n yliopistossa ja Tutkimus- ja kehitt?miskeskus Gerocenteriss?. Nykyisess? ty?paikassaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) h?n on ty?skennellyt TKI-asiantuntijana ja tutkimusp??llikk?n? vuodesta 2014 asti.