V?it?suutiset

V?it?s: 5.9.2020: Pienten lasten hyvinvointi edellytt?? vuorohoidolta joustavuutta (Salonen) VERKKOV?LITTEINEN

Aika:

5.9.2020 12:00 — 16:00


Sijainti: Muu, https://r.jyu.fi/dissertation-salonen-050920
Pienet lapset voivat vuorohoidossa paremmin, kun toiminta sovitetaan heid?n vireystilaansa ja yksil?llisiin tarpeisiinsa.

Lapsia kuuntelemalla ja huomioimalla aikuiset voivat helpottaa ongelmia, joita esimerkiksi ryhm?n vaihteleva kokoonpano ja pitk?t p?iv?kotijaksot tuovat mukanaan. T?m? selvi?? KM Eija Salosen varhaiskasvatustieteen v?it?stutkimuksessa. Salonen tarkasteli vuorohoitoon osallistuvien pienten lasten hyvinvointia arjen vuorovaikutustilanteiden ja niiss? rakentuvien kuulumisen kokemusten n?k?kulmasta.

Muutokset h?mment?v?t

Monen vuorohoitoon osallistuvan lapsen arkea luonnehtivat muutokset. Lapsen omat varhaiskasvatusajat voivat vaihdella esimerkiksi vanhemman kolmivuoroty?n mukaan. T?st? puolestaan seuraa, ett? my?s ihmissuhteet vuorop?iv?kodissa vaihtelevat. Salosen tutkimus paljasti n?ihin muutoksiin liittyvi? lasten hyvinvoinnin haasteita.

– Pienelle lapselle ennakoimattomat muutokset, vaikkapa vieraamman ihmisen kohtaaminen p?iv?kotiin saapumisen hetkell?, ovat toisinaan h?mment?vi?. T?m? voi hankaloittaa ryhm??n liittymist?, yhteiseen toimintaan osallistumista ja lapsen hyvinvoinnille t?rkeiden kuulumisen kokemusten rakentumista, Salonen pohtii.

Vuorohoidon haasteet kytkeytyv?t paitsi arjen muutoksiin, my?s lapsen omaa vuorokausirytmi? rikkoviin varhaiskasvatusaikoihin. Salosen tutkimuksen perusteella esimerkiksi my?h?iset illat, useat per?kk?iset y?vuorot ja iltavuoroa seuraavat aamuvuorot voivat kuormittaa pieni? lapsia ja vaikeuttaa arjen sujumista.

My?s leppoisaa arkea

Haasteiden ohella Salosen tutkimus nosti esille vuorohoitoon liittyvi? leppoisan arjen aineksia. Vuorohoitoon osallistuvan lapsen arkeen saattaa kuulua esimerkiksi lyhyit? p?iv?kotip?ivi?, arkivapaita ja kiireett?mi? kotiaamuja ennen iltavuoroa. Parhaimmillaan vuorohoito n?ytt??kin sopivan hyvin yhteen lapsen oman vuorokausirytmin kanssa.

T?m?n lis?ksi illat vuorohoidossa voivat olla lapselle erityisen mukavaa aikaa, sill? pieniss? iltaryhmiss? toiminta on usein joustavaa ja lapsil?ht?ist?. Salosen tutkimukseen osallistuneiden lasten iltoja rikastuttivat esimerkiksi uudenlaiset leikkiymp?rist?t ja vapaavalintainen toiminta, joka avasi hyvi? mahdollisuuksia lasten omille aloitteille ja kuulumisen kokemuksille.

– Tutkimukseni havainnointiaineistossa t?m? n?kyi lasten innokkaana osallistumisena ja mielihyv?n ilmaisuna, Salonen selvent??.

Lapsen huomioiminen t?rke??

Silloinkin, kun vuorohoito kuormittaa pient? lasta, voidaan h?nen hyvinvointiaan tukea monin tavoin. Avainasemassa ovat joustavat toimintatavat, jotka sallivat lapsen oman vuorokausirytmin, vireystilan ja yksil?llisten tarpeiden huomioimisen niin kotona kuin vuorop?iv?kodissa.

– Lapsen hyvinvoinnin ja kuulumisen kokemusten kannalta on ensiarvoisen t?rke??, ett? h?nen ilmaisemansa tarpeet ja toiveet tulevat kuulluiksi ja huomioiduiksi. Vuorohoidon ty?ntekij?lt? t?m? edellytt?? aikaa ja rauhaa lapsen kohtaamiseen ja yhteisen ymm?rryksen rakentamiseen arjen pieniss? hetkiss?, Salonen t?hdent??.

V?it?stutkimuksessa havainnoitiin vuorohoitoon osallistuvia 1–3-vuotiaita lapsia. Havainnointiaineistoa t?ydennettiin haastattelemalla lasten ?itej? ja vuorohoidon ty?ntekij?it?. Tutkimus on osa kansainv?list? Perheet 24/7 -tutkimushanketta.

KM Eija Salosen varhaiskasvatustieteen v?it?skirjan "Pienet lapset varhaiskasvatuksen vuorohoidossa: Ep?tyypillisten varhaiskasvatusaikojen merkitys kuulumisen neuvottelulle ja rakentumiselle" tarkastustilaisuus pidet??n 5.9.2020 klo 12.00 alkaen salissa RUU D104 (Ruusupuisto, Helena-Sali). Vastav?itt?j?n? toimii professori Lasse Lipponen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marja-Leena Laakso (Jyv?skyl?n yliopisto).

Yleis? voi seurata tilaisuutta my?s et?yhteyksien kautta: https://r.jyu.fi/dissertation-salonen-050920.

Mahdolliset yleis?kysymykset voi tilaisuuden lopussa esitt?? kustoksen puhelinnumeroon: 040 8054024.

Julkaisutiedot

V?it?skirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 254, Jyv?skyl? 2020. ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8240-9. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8240-9 (PDF).

Taustatiedot

Eija Salonen kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen aikuislukiosta vuonna 1995. H?n valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi vuonna 2005 ja kasvatustieteiden maisteriksi vuonna 2008 Jyv?skyl?n yliopistosta. V?it?stutkimuksensa Salonen aloitti vuonna 2012 Suomen Akatemian rahoittamassa Perheet 24/7 -tutkimushankkeessa.

Salonen on ty?st?nyt v?it?skirjaansa Jyv?skyl?n yliopiston kasvatustieteiden laitoksella tohtorikoulutettavan ty?suhteessa sek? Emil Aaltosen s??ti?lt? ja Suomen kulttuurirahastolta saamiensa apurahojen turvin. T?ll? hetkell? Salonen ty?skentelee lapsi- ja perhetutkimuksen koordinointiteht?viss? Jyv?skyl?n yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Lis?ksi Salonen toimii tutkijana Suomen kulttuurirahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Konfliktit ja vallank?ytt? lasten ja nuorten l?hisuhteissa – tarkastelukohteena kerrotut tunteet ja toimijuus”.

Lis?tiedot

Eija Salonen, eija.p.salonen@jyu.fi, 040 6886532

Viestinn?n asiantuntija Anitta Kananen, +358 40 8461395, anitta.kananen@jyu.fi