V?it?suutiset

V?it?s: 4.9.2020 Selk?leikkauksen j?lkeinen kuntoutus tulisi olla r??t?l?ity? (Ilves)

Aika:

4.9.2020 12:00 — 15:00


Sijainti: Muu, Online
Pitkittynyt selk?kipu heikent?? selk?lihaksia, eiv?tk? ne palaudu riitt?v?sti vuoden seurannassa leikkauksen j?lkeen. Selk?leikkauksen j?lkeen sel?n itsehoito on t?rke?ss? asemassa. Tampereen yliopistollisen sairaalan, Keski-Suomen keskussairaalan ja Jyv?skyl?n yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan yhteisty?projektina toteutetussa v?it?skirjatutkimuksessa havaittiin, ett? vartalon lihasten harjoittaminen sek? riitt?v? m??r? kuntoliikuntaa tukevat leikkauksen j?lkeist? kuntoutumista.

Alaselk?kipu on yleisin toimintakyky? heikent?v? vaiva. Valtaosa alaselk?kipuongelmista on niin sanottua ep?spesifi? alaselk?kipua, jonka ensisijaisena hoitokeinona on kuntoutus. Pienell? osalla alaselk?kivun taustalla on spesifi syy, joka tarvitsee leikkaushoitoa, jos kuntoutus ei ole auttanut tilannetta riitt?v?sti.

Alasel?n j?ykistysleikkaus eli niin sanottu luudutusleikkaus on leikkausmenetelm?, jota k?ytet??n korjaamaan rangan asentoa ja tukevoittamaan rankaa esimerkiksi nikamasiirtym?n, skolioosin tai v?lilevyn rappeuman aiheuttaman hankalan oireilun vuoksi. Leikkauksessa nikamat lukitaan toisiinsa metallisen tuennan avulla. Nikamat luutuvat ajan my?t? yhteen. Vartalon lihaksilla on t?rke? rooli leikkausalueen yl?- ja alapuolisten nikamien tukijoina, asennon yll?pidossa sek? voimansiirrossa yl?- ja alavartalon liikkeiden v?lill?.

Alasel?n j?ykistysleikkaukseen tulevilla potilailla on heikko vartalon lihasvoima jo ennen leikkausta. Terveill? selk?lihasten (vartalon ojentajat) on havaittu olevan noin kolmanneksen vahvemmat kuin vatsalihasten (vartalon koukistajat), mutta leikkaukseen tulevilla selk?kipupotilailla t?m? voimasuhde on p?invastoin.

- Leikatuilla vartalon ojennus- ja koukistusvoimat lis??ntyiv?t nelj?nneksen vuoden seurannassa leikkauksen j?lkeen. Voimien parannuksesta huolimatta etenkin ojentajalihasten voimataso j?i edelleen heikoksi vuoden seurannassa. N?in ollen kuntoutusta leikkauksen j?lkeen tarvitaan, TtM, ft Outi Ilves sanoo.

V?it?stutkimuksessa selvitettiin my?s vuoden kest?v?n nousujohteisen kotiharjoitteluohjelman vaikuttavuutta leikkauksen j?lkeen.

- Kun verrattiin vuoden kest?v?? kotiharjoitusohjelmaa tavanomaiseen leikkauksen j?lkeiseen hoitoon, ei havaittu merkitt?vi? eroja tuloksissa kahden hoitoryhm?n v?lill?, toteaa Ilves.

Tuloksissa havaittiin kuitenkin suurta vaihtelua yksil?iden v?lill?. Vuoden kest?v? kotiharjoittelu toteutui vaihtelevasti ja toteutusaktiivisuus v?heni tutkimusjakson loppua kohti joka toinen kuukausi pidetyist? fysioterapiaseurannoista huolimatta, mik? on voinut osaltaan vaikuttaa tuloksiin.

- Potilailla oli merkitt?v?? alaselk?- ja alaraajakipua sek? kipuun liittyv?? liikkumisen pelkoa ennen leikkausta ja n?m? v?heniv?t ensimm?isten kolmen leikkauksen j?lkeisen kuukauden aikana, tarjoten hyv?n pohjan vuoden kotiharjoittelujakson aloitukselle, Ilves kertoo.

Molemmilla hoitoryhmill? vartalon lihasvoima, toimintakyky, fyysiseen toimintakykyyn liittyv? el?m?nlaatu sek? fyysisen aktiivisuuden m??r? parantuivat. Kuitenkin vartalon ojentaja- ja koukistajalihasten voimasuhde parani vain harjoitteluryhm?ll?. Kaikkiaan nelj?nnes tutkittavista koki v?hint??n kohtalaisia oireita ja toimintakyvyn haittaa viel? vuosi intervention p??ttymisen j?lkeen.

- T?rke?n? havaintona pid?n sit?, ett? leikkaukseen tulevilla selk?kipupotilailla fyysinen aktiivisuus vaikuttaa olevan hyvin v?h?ist?. Leikkauksen j?lkeen fyysinen aktiiviuus lis??ntyi merkitt?v?sti vuoden aikana, mutta se ei yksin riit? toimintakyvyn parantamiseen, vaan yksil?llisesti r??t?l?ity? kuntoutusta tarvitaan, toteaa Ilves.

V?it?stutkimus perustuu laajaan Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Keski-Suomen keskussairaalan tutkimusaineistoon. V?it?stutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopistollinen sairaala ja Jyv?skyl?n yliopisto

Outi Ilveksen terveystieteiden v?it?skirjan “Rehabilitation after Lumbar Spine Fusion. The Effectiveness of a 12-Month Home-Exercise Program" tarkastustilaisuus pidet??n 4.9.2020 klo 12.00 ja sit? voi seurata verkkov?litteisesti linkist?: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/sport/vaitosvideot/outi-ilves-vaitostilaisuus-4.9.2020-live

Vastav?itt?j?n? toimii apulaisprofessori Katriina Kukkonen-Harjula (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dekaani, professori Ari Heinonen (Jyv?skyl?n yliopisto). V?it?stilaisuuden kieli on suomi.

Outi Ilves kirjoitti ylioppilaaksi Imatran yhteislukiosta vuonna 2002 ja valmistui fysioterapeutiksi Helsingin Ammattikorkeakoulusta 2006. Terveystieteiden maisteriksi ilves valmistui 2013 Jyv?skyl?n yliopistosta. Lis?ksi Ilves suoritti terveysalan opettajan pedagogisen p?tevyyden 2019 Jyv?skyl?n yliopistossa jatko-opintojensa ohella. Aiemmin Outi Ilves on toiminut fysioterapeuttina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriss? fysiatrian poliklinikalla ja Helsingin kaupungilla Malmin sairaalassa. Vuodesta 2013 alkaen Ilves on ty?skennellyt Jyv?skyl?n yliopiston liikuntatieteellisess? tiedekunnassa tohtorikoulutettavana ja projektitutkijana.

V?it?skirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 258, Jyv?skyl? 2020, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-8244-7 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8244-7

Lis?tietoja

Outi Ilves

TtM

Liikuntatieteellinen tiedekunta

outi.e.ilves@jyu.fi

+358 40 805 4946