V?it?s

9.10.2020: ”Luonnollinen” oli 1800-luvun synnytysl??k?reille hy?dyllinen k?site (Niiranen) VERKKOV?LITTEINEN

Aika:

9.10.2020 12:00 — 15:00


Sijainti: Muu , Online: https://r.jyu.fi/dissertation-niiranen-091020
Tiedote: 9.10.2020: ”Luonnollinen” oli 1800-luvun synnytysl??k?reille hy?dyllinen k?site (Niiranen) VERKKOV?LITTEINEN
Miesl??k?reiden p?tevyytt? hoitaa synnytyksi? perusteltiin 1800-luvulla yhdist?m?ll? luonnollisuuden ja tieteen k?sitteet. Perinteisesti synnytt?minen oli kuulunut naisten el?m?npiiriin.

FM Anna Niiranen tutki v?it?ksess??n synnytt?misen l??ketieteellist? kulttuurihistoriaa 1800-luvun Britanniassa. H?n k?vi tutkimustaan varten l?pi l??ketieteellisen aikakauslehti British Medical Journalin vuosikerrat 1840-luvun alusta vuoteen 1902 saakka. T?n? aikana lehdest? tuli maailman laajalevikkisin l??ketieteellinen julkaisu.

Toinen Niirasen k?ytt?m? aineistokokonaisuus olivat naisille kirjoitetut yleiskieliset, l??ketieteelliset opaskirjat, joissa l??k?rit antoivat neuvoja muun muassa raskauden tunnistamiseen ja odotusajan terveyden hoitoon. L??k?rit ohjeistivat my?s, miten synnytykseen oli hyv? varautua ja kuka synnytyksess? sai olla mukana.

Muutosten aikakausi?

1800-luvulla moderni l??ketiede kehittyi – l??k?rikoulutus yhten?istyi ja uudet innovaatiot muuttivat k?yt?nt?j?. Esimerkiksi keisarileikkauksesta tuli suhteellisen turvallinen operaatio: 1840-luvulla yli 80 prosenttia leikatuista naisista kuoli, siin? miss? vuosisadan lopussa sama prosentuaalinen osuus selvisi leikkauksesta hengiss?.

Niirasen tutkimus osoittaa kuitenkin, ett? synnytysl??ketieteess? muutokset tapahtuivat asteittaisesti ja l??k?rit sovelsivat uusia ideoita hyvin eri tavoin. Perinteiden merkitys oli edelleen my?s suuri. Esimerkiksi raskaana oleville naisille tarkoitetut oppaat rakentuivat antiikista periytyviin periaatteisiin, joissa korostettiin raittiin ilman, levon, liikunnan, ruokavalion, suoliston toiminnan ja tasaisen mielenlaadun merkityksi?.

Osa l??k?reist? selitti ep?muodostumien syntymekanismeja viel? 1880-luvullakin kiistanalaisella ”maternal impressions” -teorialla. Teorian mukaan raskaana olevan naisen kokemat ja n?kem?t asiat saattoivat siirty? suoraan siki??n ja n?ky? vastasyntyneess? erilaisina ep?muodostumina.

– L??k?rit eiv?t olleet mik??n yksi yhten?inen ryhm?, eiv?tk? my?sk??n heid?n potilaansa, Niiranen muistuttaa. L??ketieteen historiaa on usein kirjoitettu edistyksen n?k?kulmasta, josta on h?ivytetty kaikki se mik? ei ole tieteellisyyden kehykseen mahtunut. Historiantutkimuksen teht?v?n? on kuitenkin kertoa juuri siit?, miten aikalaiset ymm?rsiv?t ja hahmottivat maailmaa. Oma ymm?rryksemme rakentuu t?lle pohjalle.

Millainen on hyv? l??k?ri?

Kirjoittaessaan synnytt?misest? l??k?rit m??ritteliv?t my?s hyv?n l??k?rin muotokuvaa. Ihannel??k?ri oli yhdistelm? kirjaoppia, koulutusta, k?yt?nn?nty?t?, kokemusta, k?rsiv?llisyytt? ja hyv?? hygieniaa. Ideaalil??k?ri oli rationaalisesti my?t?tuntoinen: normaalissa synnytyksess? l??k?rin rooli oli varmistaa, ett? kaikki sujui hyvin, mutta tarvittaessa h?nen oli kyett?v? tekem??n vaikeitakin p??t?ksi?.

Opaskirjoissa l??k?ri esitettiin osaavana hahmona, mutta l??ketieteellisist? lehdist? paljastui, miten vaikeaa ja vastuullista synnytysl??k?rin ty? oli k?yt?nn?ss?. – Ep?varmuus on osa l??ketiedett?. L??k?rikin on ihminen, niin hyv?ss? kuin pahassakin, Niiranen sanoo.

Tutkimus osoittaa, ett? 1800-luvun brittil??k?reille my?s luonto ja luonnollisuus olivat keskeisi? k?sitteit?. ”Natural labour” oli tekninen termi, jolla selitettiin siki?n normaalitarjontaa synnytyksess?.

– L??ketieteess? luonto oli laaja k?site, jolla oli kesken??n t?ysin ristiriitaisia merkityksi?. Luonto oli sek? positiivinen parantava voima ett? salaper?inen tuhoaja, joka rankaisi v??rist? valinnoista. Kirjoituksissa luonto ja tiede t?ydensiv?t toisiaan. L??k?rit ymm?rsiv?t luontoa ja toimivat sen avustajina, mutta samalla heill? oli apunaan tiede, edistys, kunniallisuus, l??ketieteen perinteet ja ulkonaisesti yhten?inen ammattikunta, Niiranen summaa.

FM Anna Niirasen yleisen historian v?it?skirjan "The Health and Happiness of the Expectant Mother": Constructions of Pregnancy and Childbirth in British Medical Writings, 1840–1902 tarkastustilaisuus pidet??n 9.10.2020 alkaen klo 12.00. Vastav?itt?j?n? professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto) ja kustoksena dosentti, yliopistotutkija Susanna Niiranen (Jyv?skyl?n yliopisto). V?it?stilaisuus on suomenkielinen.

V?it?skirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 284, Jyv?skyl? 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8291-1 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71832.

Yliopiston ulkopuolisen yleis?n toivotaan seuraavan v?it?st? verkkol?hetyksen?. Tilaisuuden livestream on seurattavissa Moniviestimest? osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-niiranen-091020

Yleis? voi esitt?? tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksens? kustoksen puhelinnumeroon +358408094012.

Taustatietoja:

Anna Niiranen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kuopion Kallaveden lukiosta ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyv?skyl?n yliopistosta p??aineenaan yleinen historia. V?it?skirjatutkimuksensa ohella Niiranen on toimittanut artikkelikokoelman S??dyllist? ja s??dyt?nt?: Pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle (SKS, 2019) yhdess? dosentti Arja Turusen kanssa. V?it?stutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen s??ti?, Suomalainen Konkordia-liitto ry, Ellen ja Artturi Nyyss?sen s??ti?, Vantaan Akateemiset Naiset ry sek? Jyv?skyl?n yliopiston historian ja etnologian laitos.

Lis?tietoja:

Anna Niiranen, anna.a.niiranen@jyu.fi

Viestinn?n asiantuntija Anitta Kananen, +358 40 8461395, anitta.kananen@jyu.fi