10.10.2020 FM P?ivi Iikkanen (Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, englannin kieli) VERKKOV?LITTEINEN

– Suomalaiset puhuvat englantia hyvin, ja he puhuvat sit? mielell??n. K?yt?n englantia joka p?iv?, ja kaikkialla. Jopa ruokakaupassa voin kysy? neuvoa, ja ihmiset auttavat minua.

N?in kokemuksistaan kertoo tutkimusta varten haastateltu, Koreassa syntynyt Emily (nimi muutettu).

On totta, ett? englannin kielell? on helppo l?yt?? tietoa ja selvitt?? asioita Suomeen muuton alkuvaiheessa. T?m? on kuitenkin vain yksi tapa tarkastella asiaa.

– Jos muuttop??t?s Suomeen on pysyv?, ja toiveena on p??st? osallistumaan yhteiskunnan toimintaan sek? ty?markkinoille, tarvitaan my?s suomen kielen taitoa. Kielitaito ja aiempi ammatillinen osaaminen eiv?t kuitenkaan ole mik??n tae ty?paikasta, elleiv?t n?m? taidot ole siirrett?viss? suomalaisille ty?markkinoille, kertoo tohtorikoulutettava P?ivi Iikkanen Jyv?skyl?n yliopistosta.

Tutkimukseen niin ik??n osallistuneella unkarilaisella Katherinalla on kokemusta t?st?.

– En olisi alun perin halunnut ollenkaan muuttaa Suomeen. Mieheni oli kuitenkin t?iss? t??ll?, ja tiesin, ett? lapset saavat Suomessa hyv?n koulutuksen. Itse jouduin etsim??n t?it? aivan muilta aloilta kuin kulttuurialalta, jolla aiemmin ty?skentelin.

Vankasta kielitaidosta (unkari, englanti, saksa, espanja ja suomi) ja pitk?st? ty?kokemuksesta ei ollut Katherinalle juurikaan hy?ty? ty?nhaussa. H?n perusti kuitenkin miehens? kanssa yrityksen, jonka kautta h?n on p??ssyt toteuttamaan itse??n ammatillisesti. H?n on my?s opiskellut yritt?jyytt? ammattikorkeakoulussa.

– T?llaisia ”menestystarinoita” kuulee harvemmin. Kotivanhempia pidet??n usein haasteellisena siirtolaisryhm?n?, sill? heid?n kotoutumisensa saattaa viiv?sty? lastenhoitovelvoitteiden vuoksi, Iikkanen kertoo.

Aihepiirin aiempi tutkimus on p??s??nt?isesti kohdistunut pakolaisina maahan tulleisiin ihmisiin. Iikkasen tutkimukseen osallistuneet kotivanhemmat (seitsem?n naista ja yksi mies) puolestaan olivat ns. vapaaehtoisia muuttajia, eli he olivat muuttaneet Suomeen joko opiskelemaan, t?ihin tai puolisonsa mukana. He olivat my?s melko korkeasti koulutettuja.

Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa siirtolaistaustaista pienten lasten vanhempaa sek? kahta neuvolan osastonhoitajaa ja viitt? terveydenhoitajaa. Kotivanhemmat l?ytyiv?t monikulttuurisen perhekahvilan kautta, jonka toimintaan Iikkanen osallistui oman lapsensa kanssa.

– Jaettu vanhemmuuden kokemus sai osallistujat luottamaan minuun. Haastatteluissa puhuttiinkin paljon lapsiin liittyvist? asioista, Iikkanen kertoo. – Oli hienoa kuulla ihmisten tarinoita. H?mm?styin siit?, miten henkil?kohtaisiakin asioita osallistujat uskalsivat minulle kertoa. Heill? oli valtavan suuri tarve tulla kuulluiksi.

– Neuvolan terveydenhoitajien haastattelujen kautta tutkimukseen saatiin my?s laajempaa yhteiskunnallista n?k?kulmaa. Tulokset osoittivat, ett? ns. syntyper?isen kielenpuhujan malli on edelleen melko vahva. T?ll? tarkoitetaan sit?, ett? puhujan englannin kielen taitoa verrataan sit? ?idinkielen??n puhuvien kielitaitoon. Suomalaiseen korvaan vieraalta kuulostava korostus johtaa helposti yleistyksiin puhujan syntyper?st? tai koulutustaustasta.

V?it?stilaisuuden tiedot

FM P?ivi Iikkasen englannin kielen v?it?skirjan "The Role of Language in Integration: A Longitudinal Study of Migrant Parents’ Trajectories" tarkastustilaisuus j?rjestet??n 10.10. klo 12 Seminaarinm?en salissa S212 sek? verkossa. Vastav?itt?j?n? yliopistonlehtori, FT Tiina R?is?nen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Anne Pitk?nen-Huhta (Jyv?skyl?n yliopisto). V?it?stilaisuuden kieli on englanti.

Yleis? voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-iikkanen-101020. Kustoksen puhelinnumero, johon yleis? voi tilaisuuden lopussa esitt?? mahdolliset kysymyksens?, on 050 4285 276.

V?it?skirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.