V?it?suutiset

V?it?s: 12.9.2020: Tehk?? enemm?n lapsia! Kotiliedest? tuli sota-aikana osa suomalaista propagandakoneistoa (Aunila) VERKKOV?LITTEINEN

Aika:

12.9.2020 12:00 — 15:00


Sijainti: Muu, Online:https://r.jyu.fi/dissertation-aunila-120920
FM Seija Aunila romuttaa k?sityst? naisten keskin?isest? empatiasta v?it?skirjassaan, jossa h?n tutkii Kotilieden toiminta-ajatuksen muutosta perinteisest? naistenlehdest? sotapropagandan tuottajaksi vuosina 1939–1945.

Vuonna 1923 perustettu Kotiliesi tuki alusta l?htien perheenem?nti? kodinhoidossa ja kannusti heit? kehitt?m??n itse??n. Toiminta-ajatusta kuvaa lehden perustamisvaiheessa julkilausuttu toimintaohje: ”Paremman kodinhoidon, j?rkiper?isemm?n kotitalouden ja korkeamman kotikulttuurin puolesta”.

– Sota kuitenkin muutti lehden toiminta-ajatusta oleellisesti. Kotiliedest? tuli merkitt?v? propagandatoimija, jonka sivuilla lausuttiin naisiin kohdistuneet sota-ajan keskeiset vaatimukset: kiitollisuus miehens? ja poikansa uhraamisesta is?nmaan hyv?ksi, kuuden lapsen synnytt?minen, nuorten naisten pid?tt?ytyminen kouluttautumisesta ja varhainen avioituminen, Aunila toteaa.

Ohjeistus kiinnitettiin yhteiskunnassa luotuihin selitysmalleihin sodan mielt? jalostavasta merkityksest? ja suomalaisten teht?v?st? taistella l?nsimaisen sivistyksen puolesta.

Kotilieden muutoksen taustalla oli p??toimittaja Alli Wiherheimo, joka ker?si lehteen keskeiset yhteiskunnalliset naisvaikuttajat. Yksi heist? oli kuuden lapsen ideaalin ??neen lausunut V?est?liiton varapuheenjohtaja Elsa En?j?rvi-Haavio.

– Ohjeistuksia vahvistettiin niin sanottujen kokemuskirjoittajien pakinoilla ja fiktiivisill? tarinoilla. N?ist? kokemuskirjoittajista olen valinnut kaksi keskeisint?, pienviljelij?em?nt? Impi Aronahon ja kirjailija, kirjallisuustutkija ja suomentaja Tyyni Tuulion, Aunila sanoo.

– Molemmat naiset menettiv?t poikansa talvisodassa, mutta he eiv?t voineet ilmaista surua tai menetyksen tuottamaa katkeruutta pakinoissaan. Kiertoilmausten kautta he pyrkiv?t vahvistamaan kotirintamanaisten uhrimielialaa, v?ittelij? lis??.

Kohteena erityisesti nuoret naiset

?

Aunilan tutkimus tuo uutta tietoa siit?, kuinka keskeisi? juuri naiset olivat sotapropagandan tuottamisessa kotirintamalle. Ohjeistus ei aina koskenut ohjeiden antajia itse??n. Esimerkiksi lehden toimituskuntaan kuulunut opettaja ja Edistyspuolueen kansanedustaja Mandi Hannula eli itsellisen? naisena yhdess? musiikinopettaja Paula af Heurlinin kanssa.

?

Ohjeistus kohdistui erityisen velvoittavana nuoriin naisiin. Heid?n edellytettiin avioituvan mahdollisimman nuorena ja mielell??n sotainvalidin kanssa, jotta he ehtisiv?t synnytt?? riitt?v?n m??r?n lapsia. Vaatimus johti siihen, ett? heid?n toivottiin pid?tt?ytyv?n pidemm?st? kouluttautumisesta, joka n?htiin jopa haitallisena. Pienviljelij?perheen em?nnyys esitettiin nuorten naisten el?m?n t?yttymyksen?.

?

Lehden kustantaja Yhtyneet Kuvalehdet ei edellytt?nyt, ett? Kotiliesi tekee propagandaa. P?invastoin, sen toivottiin muistuttavan enemm?n perinteist? naistenlehte?. P??toimittaja sai kuitenkin jatkaa valitsemallaan linjalla, koska lehti myi hyvin. Kotilieden keskim??r?inen painos ylitti selke?sti sen kilpailijan, Yhtyneiden Kuvalehtien julkaiseman Hopeapeilin. Ennen sodan syttymist? Kotiliesi oli levikilt??n jopa suurempi kuin Suomen Kuvalehti. Sodan aikana Suomen Kuvalehti ohitti Kotilieden, mutta lehtien v?linen ero j?i pieneksi. Sodan lopulla vuonna 1944 Kotilieden keskim??r?inen painos oli 174 780.

?

Aunilan n?kemyksen mukaan p??toimittaja Wiherheimo rakensi Kotiliedess? omaa haavemaailmaa, kodilleen omistautuvaa uhrivalmista perheenem?nt??, jota h?n ei naimattomana naisena koskaan saavuttanut. Wiherheimo nimesi sodan kattavan ajanjakson lehdess? ”Lemmink?isen ?idin kaudeksi”. Se p??ttyi sodan loputtua yht? nopeasti kuin oli alkanutkin.

?

Aunila on k?ytt?nyt tutkimuksessaan l?hdemateriaalina Kotiliesi lehti? 19391945 sek? Alli Wiherheimon ja Tyyni Tuulion yksityisarkistoa. Tutkimus kuuluu kulttuurintutkimuksen alaan, ja se julkaistaan Jyv?skyl?n yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa.

?

FM Seija Aunilan nykykulttuurin tutkimuksen v?it?skirjan ”Kuinka naistenlehdest? tuli osa sotapropagandaa. Naisihanteen muodostuminen ja muokkautuminen Kotiliesi-lehdess? toisen maailmansodan aikana” tarkastustilaisuus pidet??n lauantaina 12.9.2020 alkaen klo 12.00 verkkov?litteisen?. Vastav?itt?j?n? VTT, dosentti Ilona Pajari ja kustoksena FT Urpo Kovala (Jyv?skyl?n yliopisto). V?it?stilaisuuden kieli on suomi.

?

Yleis? voi seurata tilaisuutta verkosta: https://r.jyu.fi/dissertation-aunila-120920

Tilaisuuden lopussa yleis? voi esitt?? mahdolliset kysymyksens? kustoksen numeroon +358408053836?

?

Linkki v?it?stilaisuuden tallenteeseen: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hum/musiikin-taiteen-ja-kulttuurin-tutkimuksen-laitos/muut/seija-aunilan-nykykulttuurin-tutkimuksen-vaitostilaisuus-12-9.2020/tallenne120920

Julkaisun tiedot:

?

V?it?skirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 269, 282s. Jyv?skyl? 2020, ISSN 2489-9003, ISBN http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8256-0 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71387 (PDF).

?

Taustatiedot:

Seija Aunila kirjoitti ylioppilaaksi Kallion lukiosta Helsingiss? 1980. H?n valmistui lastentarhanopettajaksi H?gskolan i Eskilstuna/V?ster?sista 1984 ja filosofian maisteriksi Jyv?skyl?n yliopistosta 2001 p??aineenaan taidekasvatus.

Aunila on uransa alussa ty?skennellyt toimittajana Ruotsin radiossa ja sanomalehti L?nsi-Savossa sek? kulttuuritoimittajana muun muassa Yleisradion Valopilkku-ohjelmassa ja Radiomafiassa. Aunila on tehnyt useita tv-dokumentteja, toiminut Ylen El?v?n arkiston ja Yle Areenan tuottajana sek? kouluttajana ja ohjelmakehitt?j?n? Yleisradiossa. T?ll? hetkell? Aunila tuottaa Yleisradiossa osallistavia ja uusia digitaalisia mediasis?lt?j?.

Lis?tietoja:

?

Seija Aunila,?+358400570188, seijaaunila@gmail.com

Viestinn?n asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi

?

?



?