19.6.2019 Diplomaatit tasapainottivat Kekkosen ulkopolitiikkaa kylm?n sodan aikana (Nissinen)

Kylm?n sodan aikana vuosina 1949–1973 Suomi ei tunnustanut kumpaakaan jaetun Saksan valtioista. N?in Suomen ei tarvinnut ottaa kantaa id?n ja l?nnen ristiriitaan siit?, kumpi Saksoista edusti todellista Saksaa – sosialistinen It?-Saksa eli Saksan demokraattinen tasavalta vai kapitalistinen L?nsi-Saksa eli Saksan liittotasavalta.

– Suomi kuitenkin vaikutti olevan kallellaan it??n p?in, sill? muut puolueettomat l?nsimaat tunnustivat L?nsi-Saksan, Jukka Nissinen huomauttaa.

Nissinen on selvitt?nyt v?it?stutkimuksessaan jaetussa Saksassa ty?skennelleiden suomalaisdiplomaattien toimintaa kylm?n sodan aikana. H?n selvitti, kuinka he tulkitsivat Suomen Saksan-politiikkaa tilanteessa, jossa Suomen virallinen ulkopolitiikka perustui puolueettomuuteen.

L?hdemateriaalinaan Nissinen k?ytti suomalaisdiplomaattien poliittista raportointia Helsinkiin, jota ei ole aiemmin tutkittu. N?in tutkimus tuo esiin aiemmin ??nt? vaille j??neit? ulkopolitiikan muotoilijoita.

Diplomaatit pitiv?t yll? mielikuvaa Suomesta l?nsimaana

Suomen kylm?n sodan ajan ulkopolitiikka py?ri presidentti Urho Kekkosen ja h?nen ajamansa ”virallisen” ulkopoliittisen linjan ymp?rill?. Vaikka valta henkil?ityi Kekkoseen ja poliittista keskustelua leimasi suomettuminen eli yliherkk? suhtautuminen Neuvostoliittoon, suomalaisdiplomaatit ja ulkoasiainhallinto toimivat virallisen puheenparren takana itsen?isesti ja toivat esille kriittisi? n?k?kulmia.

– Jo 1950-luvun puoliv?liss? L?nsi-Saksassa toiminut suomalaisdiplomaatti esitti mahdollisuutta t?ysk??nn?kseen Suomen Saksan-politiikassa. Olavi Munkki kirjoitti raportissaan, ett? Suomen linja voisi olla sama kuin puolueettomalla It?vallalla, joka tunnusti ainoastaan L?nsi-Saksan, Nissinen huomauttaa.

1960-luvulla suomalaisdiplomaatit suhtautuivat raporteissaan kriittisesti my?s L?nsi-Saksan esitt?m??n yksinedustusvaatimukseen, mik? oli tuolloin Saksan-politiikan t?rkeimpi? perusteita. Sen mukaan L?nsi-Saksa yksin edusti Saksaa, ja jos jokin valtio tunnustaisi It?-Saksan, se katsottaisiin ep?yst?v?lliseksi teoksi.

Nissisen tutkimus osoittaa, ett? mahdollisesti t?m?n kriittisen raportoinnin vuoksi Kekkonen pohti jo vuonna 1967 vakavissaan molempien Saksojen tunnustamista.

Suomen ja L?nsi-Saksan v?lit huonontuivat huomattavasti 1960-luvun puoliv?lin j?lkeen, kun Kekkonen hy?kk?si puheissaan L?nsi-Saksaa vastaan sodanlietsojana.

– Kulissien takana suomalaisdiplomaatit tasapainottivat toiminnallaan ja henkil?kohtaisella diplomatiallaan Suomen kallistumista it??n p?in Saksan kysymyksess?. L?nsi-Saksan ulkoasianhallinnon dokumenteissa suomalaisdiplomaatteja arvioitiin ??rimm?isen my?nteisesti, sill? heid?t n?htiin avoimen l?nsimielisin?, Nissinen kertoo.

Tutkimuksessaan Nissinen arvioi diplomaattien n?kemyksi? kansainv?lisen ja ylirajaisen historian tutkimuksen n?k?kulmasta. H?n hy?dynsi l?hestymistapaa, joka korostaa kansainv?lisist? suhteista k?yt?v?n poliittisen keskustelun ja ulkopolitiikasta muotoiltujen mielikuvien merkityst?.

– Olennaista ei ollut pelk?st??n poliittinen johtajuus, vaan my?s valtiollisten organisaatioiden ja virkamiesten itsen?inen toiminta, Nissinen sanoo.

Filosofian maisteri Jukka Nissisen yleisen historian v?it?skirjan "Finnish Diplomats as Interpreters of Finland’s Foreign Policy 1955–1971: Questions of Neutrality and Divided Germany" tarkastustilaisuus pidet??n 19.6.2019 klo 14 salissa S212. Vastav?itt?j?n? toimii Associate Professor William G. Gray (Purdue University, USA) ja kustoksena professori Pasi Ihalainen (Jyv?skyl?n yliopisto). V?it?stilaisuuden kieli on englanti.

Lis?tietoja:

Jukka Nissinen
jukka.t.nissinen@www.beijingaz.com
050?067 4472

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@www.beijingaz.com
040 805 3575

Jukka Nissinen valmistui Pohjois-Savon ammattioppilaitoksesta vuonna 1998 tietotekniikan perustutkintolinjalta. Vuonna 2011 h?n valmistui filosofian maisteriksi Jyv?skyl?n yliopistosta p??aineenaan yleinen historia. H?n on ty?skennellyt historian ja etnologian laitoksella v?it?skirjatutkijana vuodesta 2012. Nissisen tutkimusta ovat rahoittaneet Jyv?skyl?n yliopiston humanistinen tiedekunta (nyk. humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta), Ella ja Georg Ehrnroothin s??ti? sek? Emil Aaltosen s??ti?.

V?it?skirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 98, Jyv?skyl? 2019, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-7798-6 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7798-6.