V?it?s: 3.5.2019. Pohjamuta paljastaa ilmastonmuutoksen valuvan j?rviinkin
Sulava ikirouta, tundrakasvillisuuden lis??ntyminen sek? sadannan muutokset ovat tunnettuja ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisessa maisemassa. Ikiroudasta ja paksummista maannoksista per?isin olevat hiiliyhdisteet p??tyv?t valunnan mukana j?rviin ja niiden eli?st?n prosessoitaviksi.?
V?it?stutkimuksessa selvitettiin pintasedimenttien ja pitkien aikasarjojen avulla, miten j?rvien ulkopuolelta j?rviin valunut aines on vaikuttanut j?rvien eli?iden toiminnallisiin yhteis?ihin ja ruokaverkkojen toimintaan.?
?
Tutkimusaineistoista selvisi, ett? ulkopuolelta valunutta (alloktonista) ainesta p??tyi ruokaverkkoon enemm?n silloin, kun alloktoninen kuormitus oli suurempi. Lis??ntynyt kuormitus lis?si j?rvien tuottavuutta ja vaikutti pohjael?inyhteis?jen rakenteeseen muun muassa v?hent?m?ll? suodattamalla ravintonsa hankkivien pohjael?inten suhteellista osuutta.
?
Pohjael?inten toiminnallisia ryhmi? ovat esimerkiksi eri tavoin ravintonsa hankkivat lajit kuten pedot, suodattajat ja ker?ilij?t. Pohjael?imet osallistuvat j?rvien hiilikuorman k?sittelyyn, sill? ruokaillessaan ja pohjalla liikkuessaan ne vaikuttavat sedimenttiin sitoutuvaan hiili- ja ravinnekuorman m??r??n.?
?
”Ekosysteemiss? toiminnallisten ryhmien muutokset ovat t?rkeit?, sill? ne kertovat lajistomuutosta laajemmasta rakenteellisesta muutoksesta. Ne liittyv?t my?s ekosysteemin kykyyn sopeutua ymp?rist?nmuutokseen. Pitkist? aikasarjoista t?llaista tutkimusta on vasta todella v?h?n”, Henriikka Kivil? toteaa.
?
Menneisyydest? avaimet ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakoimiseen
?
Kivil?n mukaan menneisyyden muutoksista voi ennakoida tulevaa.
?
”Kanadalaisesta pitk?st? sedimenttiaineistosta havaitsimme, ett? erityisesti meriper?iset ravinteet kiihdyttiv?t j?rven perustuotantoa. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksesta johtuva merenpinnan nousu voi siis uhata arktisia rannikkoj?rvi? ja muun muassa muuttaa niit? tuottavammiksi”, sanoo Kivil?.?
?
Valunnan mukana saapuvan alloktonisen hiiliaineksen lis??ntyminen kiihdytt?? mikrobitoimintaa, jolloin j?rvien ilmakeh??n vapauttaman hiilidioksidin m??r? kasvaa. J?rvien perustuottajat, kuten lev?t ja muut yhteytt?j?t, puolestaan sitovat hiilidioksidia, mutta hiilidioksidia usein vapautuu enemm?n kuin sitoutuu.
?
”Pohjoisilla j?rvill? on oleellinen rooli globaalissa hiilenkierrossa, siksi on t?rke?? ymm?rt??, mit? valuma-alueelta saapuvalle ainekselle niiss? tapahtuu, ja miten alloktoninen aines vaikuttaa j?rviekosysteemiin. T?llaista tietoa tarvitaan ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakoimiseen.”
?
V?it?stutkimuksessa Kivil? tutki Suomen Lapissa ja arktisessa Kanadassa sijaitsevista j?rvist? pintasedimenttin?ytteit? sek? tuhansia vuosia kattavat sedimenttiaineistot kahdesta j?rvest?. J?rvisedimenttiin tallentuneiden hy?nteisfossiilien hiili- ja typpi-isotooppikoostumuksesta Kivil? tutki pohjael?inten ravinnon k?ytt??. Isotooppisuhteiden perusteella voidaan mallintaa, mist? hy?nteisten k?ytt?m? ravinto on ollut per?isin.?
Kivil?n v?it?stutkimus on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 74, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7752-8 (PDF). Suora linkki: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7752-8
FM Henriikka Kivil?n akvaattisten tieteiden v?it?skirjan "Functional paleoecology and allochthonous inputs in high latitude lake food webs" tarkastustilaisuus on perjantaina 3.5. 2019 Ylist?nrinteell? (Ambiotica, YAA303) kello 12-15.? ?Vastav?itt?j?n? on apulaisprofessori Marie-Elodie Perga (University of Lausanne, Sveitsi) ja kustoksena FT Mikko Kiljunen (Jyv?skyl?n yliopisto). V?it?stilaisuuden kieli on englanti.
Henriikka Kivil? kirjoitti ylioppilaaksi Karkkilan lukiosta vuonna 2007 ja valmistui maisteriksi Helsingin yliopistosta 2014 p??aineenaan geologia. Arktista osaamistaan Kivil? on vahvistanut Huippuvuorten yliopistokeskuksessa (University Centre in Svalbard) vuosina 2012–2015 ja 2017. Tohtorikoulutettavana h?n on ollut Jyv?skyl?n yliopistossa vuodesta 2015.
?
Lis?tiedot:
FM Henriikka Kivil?,?henriikka.kivila@www.beijingaz.com?, +358?400?508?734
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@www.beijingaz.com puh. +358 50 581 8351?
http://www.beijingaz.com/science/fi
Facebook: jyuscience?Twitter: jyscience?Instagram: jyscience
?